Huomenta aamuauringon säteiden kera!

Ihanasti aamuauringon säteet koristi takkanurkausta ja toi niin lämpimän ja kotoisan olon heti aamusta, että halusin heti taltioida tämän hetken. Tämä taitaa olla yksi lempipaikoistani kotona, kun huomaan kuvaavani tätä kohtaa eniten. :)

Eilen illalla huomasin meidän pihan postilaatikon yllä puun jossa kauniita vihreitä lehtiä koristaa valkoiset reunukset. Nappasin muutaman oksan kotiin tullessa mukaan ja laitoin maljaan. 

Eihän ne tarvitse olla aina kukkia vaan luonnostakin voi löytää ja jopa omalta pihalta jotain piristystä kodin tyhjään maljakkoon. :)

En tiedä mikä puu on kyseessä, mutta nätti se on. 

Meillä pienimmäinen lapsi sairastaa ja yö meni huonosti vähillä unilla, joten tänään ollaan päivä ihan vaan rauhassa kotona. Illalla suunnistan taas kuntosalille hoitamaan maanantain saliohjelman tunnollisesti alta pois. :)

Seuraavaksi olisi tiedossa kurkistusta meidän makuuhuoneeseen, jota olen viime päivinä laitellut hieman talvisempaan ja uuteen valkoiseen ilmeeseen.

Hyvää viikonalkua!

-A-

Päivän asua ;)

 Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia edelliseen postaukseeni tulleista ihanista kommenteista! Olen todella otettu ja kiitollinen. Tuli niin hyvä mieli. Kiitos! <3

Harvoin kirjoittelen ja kuvailen vaateostoksiani blogiini, mutta tällä kertaa teki mieli näyttää löytöni. 

Kenkäkokoelmastani puuttui kokonaan kumisaappaat ja etsinnässä olikin tyylikkäät kumisaappaat jotka sopii myös kaupungille citykäyttöön että puistoon tai koiran kanssa lenkille. Minulla kun sattuu monesti olemaan se kallis maku niin tällä kertaa tein hyvin edullisen löydön ja erikoisesta paikasta nimittäin Zaran lastenosastolta.

Ihailen Zaran lastenmallistoa miten ihania, tyylikkäitä ja trendikkäitä vaatteita tehdäänkään pikku neideille ja pienille herrasmiehille. Välillä ne on kuin minikokoa meidän aikuisten klassisesta vaatemallistosta. Monesti ajattelen, että olisipa tätä tyttärelleni sopivaa vaatetta omassa koossani. 

Kerrankin näin pääsi käymään ja suurin lastensaapikkaan koko oli 38/39 juuri tässä saappaassa. Nämä oli myös juuri sellaiset saappaat joita olin mielessäni ajatellut ja vielä kivoilla yksityiskohdilla.

Alaosa on kumisaapasta kiiltonahkasoljilla ja varsi kangasta. Sivulla vetoketju.

Kuusivuotias tyttäreni sanoi, että hänkin haluaa samanlaiset. Olisikohan se söpöä, kun äiti ja tytär lompsottelisivat kaupungilla samoilla saapikkailla. :)

Tänään onkin juuri oikea keli saappaiden testailuun ja pääsinkin jo ulkoiluttamaan uusia kenkiä. Saappaat tuntuivat oikein kevyiltä jalassa ja jäi niihin vielä villasukkavarakin.

Syksyn väreihin hurahtaneena kaulaan kiedoin väreihin sopivan huivin.

Hintaa saappailla oli vain 39,90€ ja mielestäni tein oikein edullisen ja hyvän löydön.

Siksi siitä innostuneena täällä kirjoittelen. Ehkäpä tällaisia vaatepostauksiakin voisin tehdä aina silloin tällöin vai mitäs mieltä siellä ollaan?

Mukavaa loppuviikkoa!

-A-

Mummolasta moderniin

Mummolasta moderniin, niin kuin blogini esittelyteksteissä lupailen ja tähän ollaan tultu. 

Kolme vuotta sitten muutimme tähän meidän ensimmäiseen omaan kotiimme ja tunteella tätä onkin sisustettu. 

Vanhoja kuva-arkistoja katsellessa löysin asuntoilmoituksemme kuvat. Näiden esittelykuvien, pohjapiirustuksen ja esittelykäynnin perusteella muistan, kuinka näin tämän kotoisan mummolan juuri tällaisena valkoisena avarana kotina kuin se nyt on. Pidin erityisesti talon pohjaratkaisusta. Se oli yksitasoinen ja mahdollisti moneen muutokseen.

Joskus on toivottukin pohjakuvaa kodistamme. Kuva ei ole paras mahdollinen. Lisäsin siihen tekemämme remonttimuutokset.

Keittiö:

Olohuoneesta keittiöön:

Keittiöstä olohuoneeseen:

Takka:

Pyrin ottamaan kuvat samasta kuvakulmasta, kuin vanha kuva jotta muutosta on paras vertailla.

Pintaremontti piti tehdä kuukauden sisään ennen muuttoa ja päätökset piti tehdä nopeasti. Tyylistä olin silloin melko varma. Valkoista ja tummaa puuta. Myöhemmin kaipasin enemmän ja enemmän valkoista pintaa ja sen tuomaa avaruutta ja raikkautta.
 Jäin koukkuun valkoiseen ja sitä kohti mennään edelleen.

Välillä harmittelen omia vääriä valintoja. Jos olisin jo silloin valinnut valkoiset pinnat pähkinäpuun sijaan, olisimme vielä lähempänä unelmakotia. Mutta nyt tiedän suunnan ja sitä kohti mennään, hitaasti, mutta mennään kuitenkin. Ehkä ei tule niin helposti tehtyä virhevalintoja, kun on aikaa miettiä.

Ennen ja jälkeen kuvat muistuttavat hyvin siitä, mistä ollaan lähdetty.
Vielä näen paljon korjattavaa. Remontoitavaa riittäisi ja uusia hankintoja haluaisi vaikka kuinka. Monta suunnitelmaa odottaa toteutusta ja välillä olen liian malttamaton. Siksi olen kai se himosisustaja ja tämä on minulle intohimoisen tärkeä harrastus.

Tärkeintä kuitenkin on, että oma koti on viihtyisä ja täällä on hyvä olla.

Mukavaa viikkoa lukijoille!

-A-

Vanhalle lipastolle modernimpi ilme

Lasten yhteinen huone siirtyi meidän entiseen makuuhuoneeseen. Samalla luovuin osasta huonoja vanhoja kaappeja ja Ikean hyllyköitä. Tämä peililipasto on perintöä mummiltani ja siinä on sen verran tunnearvoa, että en ole raaskinut siitä luopua vaikka laatikot ovat olleet pohjista rikki, vetonupit irtoavat ja lipasto on kellastunut ja naarmuilla. 

Koska meillä on makuuhuoneissa käytetty Ikean Malm-lipastoja niin kuin myös täällä lastenhuoneessa, ei vanha mummin peilipöytä enää oikein sopinut huoneen uuteen lookkiin.

Niinpä veljeni keksi idean, mikä oli kyllä mielestäni aika loistava. Hän irroitti peiliosan lipastosta ja kiinnitti sen Ikean Malm -.lipastoon. 

Nyt lipasto sopii hyvin huoneen muiden lipastojen kanssa ja linja on yhtenäinen. Laatikot palvelee taas piilottaen palapelit, askartelutarvikkeet ja muuta pientä sälää.

Kuvista kyllä huomaa, että peiliosa on kellastuneen valkoinen. Se tarvitsisi vielä valkoisen maalin pintaan.

-A-

Dina

Meidän 13v. kultainen koiravanhus sai alkukesästä uuden pedin itselleen. Askossa oli tarjouksena tummanharmaa koiranpeti valkoisilla kanttauksilla ja sehän sopi hienosti meidän kodin väreihin. Vanha peti olikin hyvin loppuun käytetty. Kangas on hyvin jämäkkää laatua. Päällisen voi irroittaa ja pestä koneessa.

Suurimman osan ajasta huomaan koiruuden nukkuvan omalla pedillään, vaikka kovasti välillä seilaakin ympäri kotia etsien sopivaa paikkaa. Välillä tuulikaapissa on sopivan rauhallista ja välillä olohuoneessa, mistä voi helposti seurata jokaisen liikkeitä ja etenkin mitä keittiössä tapahtuu.

Alkuun tuntui hieman karttavan uutta petiä. Kait se vanha nuhruinen peti omine hajuineen olisi ollut paras, mutta onneksi lopulta hyväksyi tämän uuden. Ei kait hänellä ollut vaihtoehtoja. :) 

Meillä ei koira ole koskaan saanut olla sängyssä tai sohvalla ja hyvin hän on noudattanut sääntöä kaikki vuodet. Vasta nyt vanhemmittaan on tainnut omassa päässään hiukan muokata sääntöjä, koska on muutamia kertoja jäänyt rysän päältä kiinni maatessaan olohuoneen valkoisella nahkasohvalla pää harmaalla silkkityynyllä. Lähdimme koko perhe ulos, mutta palasin hakemaan jotain ja siellä vanha rouva jo makasi. On ilmeisesti ajatellut, että nyt ne lähti, voin ottaa rennosti. ;)

Kun on perhe ja lapsia on koira jäänyt automaattisesti vuosien myötä taka-alalle ja varmasti hän on jo tottunutkin siihen. Tietää perheessä oman paikkansa ja seurailee lasten touhuja. Ennen juoksin hänen kanssaan paljon lenkkiä. Nyt lenkit on rauhallista köpöttelyä. 

Välillä arjen ja harrastusten kiireessä koira tarpeineen tuntuu raskaalta rasitteelta karvan lähtöineen, lenkityksineen säällä kuin säällä sekä muine juttuineen. Välillä huono omatunto painaa, kun pitäisi muistaa jakaa kaiken keskellä myös koiralle huomiota. Eikä aina vaan jaksa. Kuitenkin se on joka päivä arjen menossa mukana, on hyvin hoidettu ja rakastettu koiruus.

<3

Tiedän, lattiat pitäisi pestä. ;)

-A-

Lehtinurkkaus

Tässä nurkassa onkin tullut jo kokeiltua jo vaikka mitä. Muistelin, että pieni valkoinen puinen pöytä halkoineen sekä lasinen malja coolereineen ja kukkineen on hetken aikaa täyttäneet tuon pienen kolon takan ja sohvan välillä.

Mutta nyt se on ihan ehdottomasti lehtinurkka. Kaikki sisustuslehteni pysyy pinossa huojumatta suuntaan tai toiseen.

Pinon päällimmäisenä kansilehdeksi on jäänyt säästämäni näytekappale Paradorin kiiltävävalkoista laminaattia, jonka päällä taas tunnelmoi Ratian takkatuikku. Tämä takkatuikku ei ole oikein koskaan löytänyt kodista paikkaansa. Olkoon se tässä takan kyljessä tunnelmaa luomassa. Joku siinä tuikussa kuitenkin viehättää enkä ole siitä vieläkään luopunut.

Lehtipinoja löytyy myös muualtakin kotoa, mutta tähän pinoon pääsee vain säästämäni sisustuslehdet. ;)

 Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus kuntoilla, käydä ehkäpä koko perheen kanssa uimahallissa ja tehdä hiukan pihahommia, joita tänään jo aloittelin omenien keräyksellä. Ja tietenkin täytyy vihdoin leipoa sitä omenapiirakkaa omista omenoista.

Mukavaa viikonlopun alkua.

Muhkusämpylöitä

Tänään on ollut hyvin väsynyt ja hieman kipeäkin olo. Lämpöä on vain 37, mutta silti tuntuu kuin olisi kipeämpi. Jäseniä kolottaa ja paleltaa. Flunssa ilmeisesti tuloillaan. 

             

Aamupalalla meni viimeiset viipaleet leipää lasten suuhun. Tänään en ole jaksanut mennä juuri minnekään joten päätin leipoa sämpylöitä itse.

Hyvä porkkanasämpylöiden ohje löytyi Kotikokki.net -sivuilta.

Korvasin vain hiivaleipäjauhot kaapista löytyneillä perus sunnuntaivehjäjauhoilla. 

Hyviä niistä tuli. Oikein muhkuja.

Parhaimpia sämpylät ovat juuri uunista tulleena, kun voi sulaa vastaleikatun sämpylän päälle, ja vielä kivasti sydämen muotoon. Ei silloin paljon muuta tarvita. ;)

Leppoisaa viikkoa!

-A-

Luumupuu

Luumut on taas kypsyneet ja puu on saanut kauniin lilan värityksen. Koko ikäni kerrostalossa asuneena ihmettelen välillä vieläkin tätä ihanuutta omalla pihalla. On se vaan niin ihmeellistä, että omalta pihalta saa hedelmiä, omenoita ja luumuja.

Vasemmalla alhaalla luumupuun alla on vanha mustaherukkapensas, joka ei tänä vuonna oikein tuottanut, kuin muutaman marjan. Viime vuonna tuli enemmän. 

Terassi ei ole kuvissa oikein edukseen. Tuolit ja tuolien pehmusteet ovat sateensuojassa enkä jaksanut alkaa siirtelemään niitä omille paikoilleen. Hetken päästä täytyy alkaa jo suunnittelemaan terassikalusteiden pakkaamista varaston suuntaan. Niin se ihana kesä vain meni.

Luumuista en ole koskaan mitään leiponut, säilönyt tai soseuttanut. Niitä syödään vain puusta suuhun. Omenoita tuli tänä vuonna todella paljon. Mielessä on ollut mehustamo. Omenapiirakka on ainakin ihan pakko tehdä. 

Omenapiirakka ja vaniljakastike toimii aina.

-A-